Tulisijan lämmitys alkaa aina oikeaoppisesta polttopuun valinnasta. Puun kosteus vaikuttaa suoraan lämmityksen tehokkuuteen, puhtauteen ja turvallisuuteen. Kostea puu palaa epätäydellisesti, tuottaa runsaasti savua ja nokeaa hormit. Tämä heikentää ilmanlaatua ja kasvattaa hormipalon vaaraa. Kunnolla kuivunut klapi sen sijaan syttyy vaivattomasti, palaa kirkkaalla liekillä ja luovuttaa runsaasti lämpöä kotisi lämmittämiseen.
Arjessa puun laadun arviointi voi ilman mittalaitteita tuntua haastavalta. Kuivan ja kostean klapin erottamiseen on kuitenkin olemassa selkeät, fysiikkaan perustuvat keinot, jotka onnistuvat sekunneissa suoraan puupinon luona. Laadukkaat ja valmiiksi kuivat polttopuut Pirkanmaalla takaavat, että lämmityskausi sujuu vaivattomasti, hormit pysyvät kunnossa ja puusta saa irti parhaan hyödyn.
Puun kosteustaso vaikuttaa suoraan palamisen kemiaan. Kaadettujen puiden painosta jopa puolet voi aluksi olla vettä. Kun liian tuoretta puuta poltetaan, suuri osa palamisenergiasta kuluu puussa olevan veden keittämiseen ja höyrystämiseen sen sijaan, että energia vapautuisi lämpönä huoneeseen. This laskee tulisijan hyötysuhdetta huomattavasti ja kuluttaa puuta turhaan.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan suositusten mukaan polttopuun kosteusprosentin tulisi aina olla alle 20 prosenttia. Sopivin kosteustaso asettuu 15 ja 20 prosentin välille. Kun klapeissa on oikea kosteustaso, puu palaa riittävän korkeassa lämpötilassa. Tällöin puusta vapautuvat kaasut palavat loppuun asti tulisijan sisällä. Tuloksena on puhdas palaminen, vaalea ja lähes hajuton savu sekä puhtaana pysyvät tulisijan lasiluukut. Jos kosteus taas ylittää suositukset, palaminen on kituvaa. Se nokeaa hormit ja kerryttää piippuun vaarallista tervaa.
Polttopuiden kuivuuden selvittämiseen ei välttämättä tarvita sähköistä mittaria. Kolme perinteistä testiä hyödyntävät puun luonnollisia ominaisuuksia ja antavat tarkan tuloksen sekunneissa.
Yksinkertaisin tapa testata puun tila on ottaa kaksi klapia ja lyödä niitä vastakkain. Kuiva puu tuottaa kirkkaan, soivan ja korkean kilahduksen. Kostea klapi puolestaan vaimentaa äänen, jolloin tuloksena on vaimea ja matala kopahdus. Ero selittyy puun solukon rakenteella: kuivasta puusta vesi on haihtunut, joten se toimii kaikupohjana. Kostean puun solukko sisältää edelleen vettä, mikä vaimentaa äänen tehokkaasti.
Kuivuessaan puu kutistuu, mikä muuttaa sen ulkonäköä. Kuivan puun päädyssä on yleensä selkeitä, säteittäisiä halkeamia, jotka kulkevat ytimestä kohti reunoja. Kuivuneen puun päädy on usein harmahtava tai haalistunut, kun taas tuore puu on sisältä selvästi vaaleampaa tai kellertävää. Esimerkiksi kuivasta koivuklapista pintatuohi irtoaa usein herkemmin sytykkeeksi, kun taas kosteassa klapissa se pysyy sitkeästi kiinni. Tummuneet päädyt tai homepilkut kertovat liian tiiviistä tai kosteasta säilytystilasta.
Saippuakuplatesti hyödyntää puun pituussuuntaista solurakennetta eli syitä. Levitä pieni pisara astianpesuainetta klapin toiseen päätyyn ja hiero se pintaan. Aseta huulesi tiiviisti klapin toista päätyä vasten ja puhalla voimakkaasti puun syiden läpi. Jos polttopuu on kuivaa, ilma virtaa solukon läpi ja muodostaa astianpesuaineella voideltuun päähän saippuakuplia. Kosteassa puussa solukon vesi estää ilman kulun, eikä kuplia synny.
Vaikka polttopuut olisivat ostohetkellä täysin kuivia, vääränlainen säilytys voi pilata niiden laadun nopeasti. Ulkoilman kosteus ja sateet imeytyvät herkästi puuhun. Tällöin klapit alkavat kerätä kosteutta ja voivat jopa homehtua. Polttopuiden varastoimisessa on kaksi tärkeintä asiaa: riittävä ilmankierto ja suoja vesisateelta.
Työtehoseuran selvitysten mukaan puupinoa ei pitäisi koskaan latoa suoraan maata vasten. Maasta nouseva kosteus siirtyy herkästi alimpiin puuriveihin tehden niistä käyttökelvottomia. Alustana kannattaa käyttää esimerkiksi kuormalavoja, joiden päällä ilma pääsee virtaamaan vapaasti myös pinon alta. Puupinoa ei myöskään saa peittää ilmatiiviillä suojapeitteellä kokonaan maahan asti. Jos ilma ei pääse vaihtumaan, pinon sisälle muodostuu kosteutta, joka lahottaa klapit. Suojaa siis vain pinon päällinen suoralta sateelta ja jätä sivut avoimiksi tuulelle.
Ennen puiden tuomista sisälle on hyvä antaa niiden seistä huoneenlämmössä vuorokauden tai kaksi. Tämä esilämmitys haihduttaa klapien pinnalta mahdollisen varastoinnin aikana tiivistyneen kosteuden. Huoneenlämpöiset puut syttyvät huomattavasti herkemmin, mikä tekee tulisijan sytyttämisestä vaivatonta.
Joskus puupinon kunnosta halutaan täysin varma tieto ilman tulkinnanvaraisuutta. Tällöin sähköinen puunkosteusmittari on käytännöllinen työkalu. Mittari mittaa sähkönjohtavuutta kahden metallipiikin välillä. Koska vesi johtaa sähköä paremmin kuin kuiva puuaines, laite laskee tarkan kosteusprosentin sähköisen vastuksen perusteella.
Tarkan tuloksen saamiseksi mittausta ei pidä tehdä klapin ulkopinnasta tai päädystä, sillä ne kuivuvat aina ensimmäisenä ja antavat todellisuutta alhaisemman lukeman. Halkaise testattava klapi kirveellä ja paina mittarin piikit tuoreeseen halkaisupintaan syiden suuntaisesti. Tekemällä tämän muutamalle eri puolilta pinoa otetulle klapille saat luotettavan kuvan polttopuiden kuivuusasteesta.
Lämmityksen vaivattomuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Kun haluat varmistaa, että polttopuusi ovat kuivia, puhtaita ja valmiita sytytettäväksi, kannattaa valita laadukasta puuta. Oikein käsitelty koivuklapi on energiatiheydeltään erinomainen valinta suomalaisiin tulisijoihin, saunoihin ja takkoihin.
Laineille.fi-palvelu tekee polttopuiden hankinnasta helppoa ja vaivatonta. Toimitamme laadukkaat, kuivat ja siistit koivuklapit suoraan kotiovellesi, mökillesi tai saunallesi Pirkanmaan alueella. Kalustomme ja palvelumme on suunniteltu vastaamaan vaativankin lämmittäjän tarpeisiin. Voit keskittyä nauttimaan takkatulesta ilman huolta puiden kuivaamisesta tai kantamisesta.
Oikeaoppisesti kuivatut, puhtaat ja heti käyttövalmiit polttopuut suoraan toimitettuna.
Toimitukset joustavasti alueellesi
Tilaa polttopuut tästä